Anne vastaa

Tällä sivulla vastaan joka kuukausi yhteen oppilaan lähettämään joogaan liittyvään kysymykseen.

Kysymys voi liittyä kehoon, mieleen, tunne-elämään, energia-tasapainoon tai joogafilosofiaan. Kysymyksen aiheena voi olla myös ihmisten välinen vuorovaikutus tai puhtaasti henkiset kokemukset.

Ainoastaan asanakysymykset jätetään tältä foorumilta pois, mikä ei sulje ulos asanaharjoitteluun yleisesti liittyviä kysymyksiä.

Huhtikuun kysymys

Kysymys

Terve Anne.

Kirjoitat kirjassasi Niyamat ojennukseen, että tietoiseksi tuleminen on
useimmiten vastenmielistä ja raskasta. Miksi vastustus mielessä syntyy
ja miksi se on niin raskasta?

🐥🐣🐥🐣🐥

 

Vastaus

Hei Daria!

Kiitos jälleen kysymyksestäsi!

Vastustus ei välttämättä ole mielessä. Melkeinpä päinvastoin. Mieli
innostuu helposti muutoksen ajatuksesta, jos tiedossa on parempi elämä.
Jarru on kehossamme.

Oma suhtautumistapamme maailmaan on sekin usein seurausta siitä,
minkälainen olo meillä on kehossamme. Voimme esimerkiksi nähdä jonkun
epäkohdan, mutta emme jaksa kuitenkaan puuttua siihen, koska kehomme on
levoton tai väsynyt.

Se, mikä on usein vaikeaa, on saada oma energiamme sopeutumaan siihen,
minkä mielessämme tiedämme hyväksi. Mielessä syttyy innostus, mutta
innostuksen energia ei pysy tarpeeksi pitkään. Myös koko kehon
työstäminen tukemaan kaikkea sitä, mitä haluamme toteuttaa elämässä,
vaatii kärsivällisyyttä.

Tietoiseksi tuleminen vaatii energiaa kasvaa sen mittaiseksi, minkä
tietää oikeaksi. Uskon, että fyysinen joogaharjoittelu eri kerroksiamme
harmonisoivalla hengityksellä auttaa viemään läpi tällaisia
psykofyysisiä prosesseja.

Jooga on työtä. Esimerkiksi Patanjali ohjaa joogaajaa tekemään
valintoja, jotka auttavat elämää oikeille raiteille. Tämä käytännön
osuus on jokaisen itse tehtävä ja se on se, mikä ratkaisee.

Maaliskuun kysymys

Kysymys

Mikä on rauha ja miten siihen pääsee?
Kiitos!

– Daria

 

Vastaus

Hei Daria. Kiitos kysymyksistäsi.

Uskon, että jokainen tietää, mitä rauha on, silloin, kun rauha on. Kun
se on vallitseva olotila, ihmisellä on syvän tyytyväinen olo. Rauhan
olotilasta puuttuu pelko, huolet, turhautuneisuus ja vihaisuus.

Eri ihmiset pääsevät rauhaan eri tavoin. Nykyihminen ympäri maailman
elää jonkinlaisessa jatkuvassa stressissä ja se aiheuttaa häiriötä koko
elimistöön. Vaikka mielen saisi välillä rauhaan, ei ihminen silti koe
olevansa rauhassa, jos keho on levoton.

Tästä syystä moni meditoi. Meditaatio on tie, jonka oppiminen voi kestää
vuosia. Vuosi vuodelta näkee asioita, jotka ovat esteenä rauhalle ja
sitten syitä voi kitkeä omasta elämästään tietoisemmin. Usein syyt
ovatkin syvällä omassa elämäntavassa. Esimerkiksi ravinto, uni tai
luovuus ovat epätasapainossa. Niiden tilalla erilaiset viihdykkeet,
nautinto ja paikalleen jämähtäminen.

Tästä arkitasosta vielä syvempi rauha syntyy yhteydestä luontoon, muihin
ihmissydämiin ja Jumalaan.

– Anne

Helmikuun kysymys

Kysymys

Hei,
kun muutaman kuukauden selän kipuilun jälkeen aloittelee taas
asanaharjoituksen tekemistä liikkuvuus on aika rajallinen. Tuntuu, ettei
taivu eikä veny mihinkään. Lisäksi aamuisin selkä tuntuu usein olevan
nukkumisen jälkeen niin kipeä, ettei kumartumisesta eikä monesta
muustakaan liikkeestä tule oikein mitään.

Tiedän, että joogassa ei perinteisesti ole suositeltu aerobista
lämmittelyä esim. kuntopyörällä ennen asanaharjoitusta. Onko lämmittely
pahasti väärin, jos se auttaa tekemään asanaharjoituksen?

Paikallisen kuntosalin lopettamisen jälkeen olen ollut vähän ongelmissa
aerobisen harjoittelun ja lämmittelyn suhteen. Se saattoi olla osasyy
myös tämänkertaisiin selkäkipuihin. Olen aikojen saatossa huomannut,
että selän hyvinvoinnille on eduksi, jos veren saa kiertämään vähän
reippaammin kerran tai pari päivässä. Aikani pähkäiltyäni tilasin pari
viikkoa sitten kuntopyörän kotiin. Se tulee perille näillä näkymin
maaliskuun alussa.

Vastaus

Kiitos kysymyksestäsi. Jokainen on täysin vapaa tekemään, mikä tuntuu
itselle oikealta. Mikään ei varmastikaan ole väärin siinä, mitä teet.
Opit itsestäsi luultavasti myös kuntopyörää polkemalla ja yksi joogan
merkityksistähän on itsetuntemuksen kasvu.

Parasta on, jos harjoitus on alunalkaen itselle sopivan pituinen ja sitä
tekee todella syventyneenä kehoonsa. Se voi koostua esimerkiksi Surya
Namaskaarin ensimmäisestä hengityksestä ja paluusta uloshengityksellä
Samasthitiin, jos kumartuminen sattuu.

Toisaalta, tuossa kumartumisessakin on varmasti joku kohta, mihin asti
voi kehoa taivuttaa ilman kipua. Siinä kohtaa, jossa keho pistää
vastaan, on jotain, mitä kannattaa tunnustella. Jos osaat mennä
tarpeeksi herkästi tuohon kohtaan, voit saada jännityksen hellittämään
siitä kohdasta.

Olen huomannut sen, että asanaharjoitus voi saada kehon jumiin, jos
siihen tulee taukoja. Silloin keho ikään kuin muistaa sen, miten se on
toiminut aiemmin ja siksi sitä yrittää helposti tehdä samalla tavalla
kuin ennen, vaikka pitäisi tehdä paljon hellävaraisemmin ja jopa
jarrutellen. Asanaharjoitus voi siis kipeyttää selän, jos harjoittelu on
satunnaista tai epäsäännöllistä.

Arjessa on olennaista hengittää niin, että hengitys saa energian
virtaamaan koko kehossa. Kaikki liikkuminen vaatii aina omanlaisensa
hengityksen ja sen ymmärtäminen, millaista hengityksen pitää olla,
vaatii syvää läsnäoloa kehossa.

Toivon, että hengityksesi pääsee parantamaan selkäsi!

Tammikuun kysymys

Kysymys

Anne.
 
Mikä on Elämän tarkoitus?

Kiitos.

 Daria

 

Vastaus

Kiitos kysymyksestäsi Daria.

Joogaaja minussa miettii, että ”Kuka kysyy?” tai ”Mikä meissä kysyy
moista?”
Tietenkin se on mieli. Kuvittelen, että monet ihmiset löytävät ratkaisun
mielen tasolla, sillä asianhan voi yrittää joko järkeillä tai tunteilla.
Tai jos ei ratkaisua löydy, niin mieli pysyy aktiivisena etsiessään
vastausta.

Järkeilyn tuloksena voi syntyä tällaisia vastauksia: Elämän tarkoitus on
lisääntyä. Elämän tarkoitus on elää. Elämän tarkoitus on valmistautua
kuolemaan. Elämän tarkoitus on tulla onnelliseksi. Elämän tarkoitus on
tehdä muut onnelliseksi. Elämän tarkoitus on oivaltaa itsensä. Elämän
tarkoitus on ymmärtää, miksi elää. Elämän tarkoitus on rakastaa. Elämän
tarkoitus on kokea mahdollisimman paljon.

Kun joogaaja asettuu sydämeensä, tällä kysymyksellä ei enää ole
merkitystä. Miksi?

Kun ihminen on täysin läsnä tässä hetkessä, se tarkoittaa pelkojen
loppumista. Mikään hänessä ei kysele siitä, mitä joskus tulee olemaan
tai mitä jo oli, tai mikä on minkäkin tarkoitus. Millään ei ole muuta
tarkoitusta kuin mitä se on.

Elämän tarkoitus ja merkitys on täydellisesti läsnä hiljaisuudessa
koettavassa täyteydessä.

En siis osaa vastata siihen, mikä elämän tarkoitus on. Mutta
kysymykseltä pääsee rauhaan, kun pääsee rauhaan.

Lähetä oma kysymyksesi

Voit lähettää oman kysymyksesi oheisella lomakkeella.

Varmistuthan, että kysymyksesi on selkeästi yksi kysymys! Voit kysymyksen lisäksi luonnollisesti myös kertoa, miksi kysyt ja mihin kysymyksesi kenties laajemmin liittyy.

Nimesi ei tule näkyviin kysymyksen yhteyteen paitsi, jos erikseen sitä pyydät!
Saat sähköpostilla tiedon, kun kysymykseesi on vastattu tällä sivulla.