Ashtangajoogan alkeiskurssi

1. JOHDANTO ASANAHARJOITTELUUN

Ashtangajoogan asanaharjoittelu on syvällinen tapa tutustua omaan kehoon ja luoda tietoinen yhteys sen tuntemuksiin. Jo ensimmäisestä harjoituskerrasta lähtien keho alkaa kertoa omaa tarinaansa – se voi tuntua jäykältä, joustamattomalta tai päinvastoin liiankin joustavalta. Huomaat, miten kehon tila heijastaa tunnetilojasi ja myös elämäsi kokonaistilannetta.

Asanaharjoituksessa keskitytään kehollisiin aistimuksiin ja opetellaan kuuntelemaan kehon hienovaraisia viestejä. Vähitellen huomaat, miten keho kertoo jo varhaisessa vaiheessa, mitä siinä liikkuu ennen kuin tämä ”tapahtuma” asettuu osaksi olemustasi. Asanaharjoittelun avulla alat nähdä, miten ajatuksesi, tunteesi ja arjen tilanteet ilmenevät kehossa – sen lisäksi, että ne ilmenevät välittömästi, niin ne ilmenevät usein myös viiveellä.

Asanaharjoittelu tuo eteesi kehollisia rajoja ja jännityksiä, mutta myös mahdollisuuksia vapautua niistä. Harjoituksen myötä opit sallimaan paluun kipukohtiin, kohtaamaan ne hyväksyen ja löytämään tapoja päästää jännityksistä irti. Tietoinen kehollinen harjoitus vaatii keskittynyttä läsnäoloa ja yhteyttä omaan kehoon. Tämä kehollinen tietoisuus syventää yhteyttäsi mielen ja kehon välillä, auttaen sinua ymmärtämään entistä herkemmin tuntemuksia, jotka heijastavat myös syvempiä, alitajuisia prosesseja.

Keho on syvällinen itsensä työväline, ja asanat tarjoavat väylän, joka johdattaa sinut siihen. Huomaat ajan myötä, miten keho avautuu, ja liikkumisesta tulee vaivattomampaa ja vapaampaa. Tällöin ei tarvitse venyttää, vaan voit nauttia tilan ja keveyden tunteesta.

Muista, että jooga ei ole vain fyysistä harjoittelua, vaan meditatiivinen asenne elämään – ja siten myös kehoon ja sen liikkeisiin.

2. HENGITYS ASHTANGAJOOGASSA

Tervetuloa oppimaan hengityksen merkityksestä ashtangajoogassa! Hengitys on keskeinen osa joogaharjoitusta ja myös sen perusta. Sen avulla keho ja mieli löytävät yhteyden. Tietoinen ja keskittynyt hengitys auttaa sinua rentoutumaan ja uppoutumaan harjoitukseen paremmin. Erityistä ashtangajoogan hengityksessä on se, että se on sekä pehmeää että vahvaa.

Hengitys tapahtuu ashtangajoogassa aina nenän kautta, ja sen tulisi olla syvä ja rauhallinen. Pyri tasaiseen ja hallittuun hengitykseen, joka yhdistyy liikkeisiisi – ja joka ainakin hetkittäin tuntuu olevan täysin yhtä liikkeen kanssa.

Hengityksen avulla voimme myös vapauttaa stressiä kehosta siinä vaiheessa, kun emme pakota hengitystä ja kun osaamme hengittää niin, että se täyttää kehon energialla.

Tässä vielä ydinkohdat hengitykseen, jos harjoittelet hengitystä erikseen:

• Hengitys tapahtuu nenän kautta
• Hengityksen tulisi olla syvä ja rauhallinen
• Paineeton hengitys parantaa kehon ja mielen yhteyttä

3. HENGITYKSEN JA LIIKKEEN YHDISTÄMINEN

Kun hengitykseen on saatu tietoinen yhteys, seuraava askel on yhdistää hengitys ja liike niin, että hengitys tukee liikettä ja liike vapauttaa energiaa kehossa. Jos kehossa on jännityksiä, liikkeet voivat tuntua tukkoisilta ja energia saattaa pysähdellä. Harjoittelu kuitenkin auttaa vähitellen purkamaan näitä jännityksiä ja luo tilaa virtaavalle hengitykselle ja sulavalle liikkeelle.

Liikkeen lisääminen hengitykseen tuo oman haasteensa: joudut sopeuttamaan hengityksesi liikkeiden rytmiin, ja tämä vaatii syvää keskittymistä. Harjoituksessa tulet tarkkaavaisemmaksi, koska ennakoit seuraavan hengityksen ja liikkeen välistä yhteyttä. Keho antaa välittömästi palautetta – jos liike tuntuu epämukavalta, hengitys voi olla estynyt tai hengityksen ja liikkeen rytmi eivät ole vielä täysin harmonisia.

Harjoittelu päivästä toiseen tarjoaa mahdollisuuden syventää tätä yhteyttä. Vähitellen opit yhdistämään intentiosi, asenteesi ja energiasi kehon liikkeisiin harmonisesti ja vaivattomasti.

Kun liike alkaa hengityksen kanssa yhtä aikaa, hengitys saattaa helposti pysähtyä. Siksi on tärkeää keskittyä hengityksen alkuun ja antaa sen virrata vapaasti. Harjoittele hengityksen ja liikkeen yhteyttä yhä hienovaraisemmin ja kuitenkin luonnollisuutta tavoitellen. Hengityksen lopussa on hetki hiljaisuutta ja pysähdys, joka ei ole pidätystä, vaan kuin kevyt kellunta juuri hengitetyn hengityksen varassa.

Ashtangajoogan keskittyneessä harjoituksessa opit ”tekemään” asanaharjoituksen prana-tasolla, elinvoimasi avulla. Tämä vähentää tarvetta käyttää fyysistä voimaa ja tuo liikkeeseen uutta keveyttä ja syvyyttä.

4. PERUSTIETOA ASANOISTA

Auringontervehdys on liikesarja, jossa asennot vaihtuvat nopeasti. Asanoissa sen sijaan viivytään – asanasta riippuen, mutta vähintään viiden uloshengityksen ajan. Tämä antaa mahdollisuuden syvenevään läsnäoloon asanassa ja siten myös kehossa.

Asanat vaikuttavat meihin syvästi, mutta niiden todellinen vaikutus ei avaudu heti ensimmäisillä harjoituskerroilla. Asanat ja liikkeet voivat aluksi tuntua pinnallisilta. Tämä johtuu muun muassa siitä, että keho ei päästä syvemmälle, se puolustautuu, jos se tuntee, että lähestyt jotain hankalaa tunneasiaa. Ajan myötä keho alkaa sopeutua ja löytää luontevan tavan olla asanoissa.

Asanaharjoittelu tuo esiin kehoon kertyneitä jännityksiä ja menneiden kokemusten jälkiä, joita pääset kohtaamaan ja purkamaan vähitellen. On siis myös hyvä, että et pääse heti kehossasi käsittelemättömiin asioihin, vaan saat niistä ensin aavistuksen ja näin valmistaudut ottamaan tietoisuudella vastaan sen, mikä sinussa on piilossa ja jäänteenä jostain aiemmasta kokemuksesta.

Jokainen asana nostaa esiin jotain erilaista kehon tilasta. Lempiasanat osoittavat, millaisessa asennossa tunnet olosi turvalliseksi ja elinvoimaiseksi. Haastavammat asanat taas saattavat herättää muistoja epämukavista kokemuksista. Näihin asentoihin voit tulla vähitellen ja tutustuen. Monille esimerkiksi sellaiset asennot, joissa kaulan ja niskan alueelle tulee painoa, voi herättää muistoja jostain tukehtumisen kaltaisesta tilanteesta. Tämä voi olla täysin alitajuista. Ihminen ei itse muista tapahtumaa, mutta kokee asanan epämiellyttävänä. Pikkuhiljaa koetut asiat voivatkin nousta esiin ja näin pääsee puhdistamaan itsensä vanhasta painolastista, varsinkin erilaisista peloista.

Asanaan mennään aina hengityksen tukemana ja sen ohjaamana. Niin asanaan asettuminen kuin siitä pois tuleminenkin ovat merkityksellisiä hetkiä, joissa tietoisuus on tärkeää. Muista, että asanaharjoitus ei ole venyttelyä. Keho kyllä avautuu ja joustaa harjoituksen myötä, mutta asanoissa ei ole kyse siitä, että pakotat kehoa venymään.

Asanaan mennään hengittämään ja havainnoimaan, mitä kehossa tapahtuu. Kun hengitys kulkee vapaasti, keho tuntuu avoimelta ja joustavalta. Jos yrität liikaa, keho saattaa vastustaa ja estää venymisen – tai se voi hetkellisesti myötää, mutta palautuu pian entiseen tilaansa. Pakotettu venytys ei johda pysyvään muutokseen.

Harjoitus tuo tasapainoa, kun se on viisaasti koostettu: siksi siinä on hyvä olla sekä rauhaa tuovia että sopivasti haastavia asanoita. Riittävän kevyt asanaharjoitus täyttää kehon pranalla ja elävöittää kehoa sisältäpäin.

Joogaharjoittelu on matka, jonka aikana opit vähitellen tuntemaan kehosi ja itsesi. Alussa ei tarvitse tietää ”oikeaa” tapaa tehdä asioita. Jooga on sitä, että kohtaat tuntemattoman avoimin mielin ja olet läsnä kaikelle, mitä harjoitus sinulle tuo. Lopulta opit luottamaan kehoosi ja tiedät, mikä on parasta juuri sinulle.

5. ASHTANGAJOOGAHARJOITUS

Alkeisharjoitus jakautuu neljään osaan:

• Surya Namaskaar A & B
• Seisten tehtävät asanat
• Päättävät asanat
• Shavasana – loppurentoutus selinmakuulla

Surya Namaskaar A

Auringontervehdys A, sanskritiksi Surya Namaskaar A

Nyt voit aloittaa harjoittelemaan hengitystä ja liikettä yhdessä vanhan joogaliikesarjan avulla. Ota alku rauhassa opetteluvaiheena, vaikka liikesarja ei monimutkainen olekaan. Näin on helppo harjoitella hengitystä, kun itse liikesarja ei ole vaativa.

Joka aamu (tai ilta) voit tulla tietoiseksi omasta tilastasi hengityksen ja liikkeen avulla.  Huomaat, että päivät ovat hyvin erilaisia. Harjoitusta ei kannata jättää  väliin niinä päivinä, kun keho on kankea ja hengitys hankalaa. Juuri silloin kannattaa kuunnella itseään tarkkaan ja tunnustella, missä on tilanteen alkusyy. Ja tietenkin myös sitä, miten voisit helpottaa oloasi.

Muista, että sisäänhengityksessä pallean on päästävä liikkumaan vapaasti alas ja uloshengityksessä on tärkeää tiivistää vatsaa litteämmäksi – ilman jännitystä.

Tulet tietoiseksi eri päivien erilaisista tuntemuksista/jäykkyyksistä/keveydestä ja huomaat, mikä kaikki vaikuttaa kehon olotilaan (sokeri, alkoholi, unen määrä ja laatu, raskaat tunteet, kevyet tunteet).

Muista myös se, että vaikka jooga on keskittynyttä, sen ei pidä olla ryppyotsaista. Etsi asennoista, hengityksestä myös nautinnollista oloa!

Tässä hengitykset ja niihin liittyvät liikkeet koostettuna ja yksinkertaistettuna:

1 Sisäänhengitys – kädet ylös, kämmenet yhteen
2 Uloshengitys – taivutus pitkältä edestä alas, lopussa niska rennoksi
3 Sisäänhengitys – selän ojennus, rintakehä ja leuka ylös
4 Uloshengitys – kämmenet lattiaan ja askeleet taakse (punnerrusasentoon)
5 Sisäänhengitys – lantio eteen, leuka ylös, käsivarret pitkiksi
6 Uloshengitys – lantio ylös taakse, selkä pitkäksi
+ sisäänhengitys – korjaa asento niin, että käsien ja jalkojen välinen etäisyys on sopiva
+ uloshengitys – asetu asentoon
+ pidä asento kymmenen hengityksen ajan – voit laskea viisi uloshengitystä
7 Sisäänhengitys – astu eteen, käsien väliin, suorista jalat, leuka ylös
8 Uloshengitys – taivutus alas, selkä ja niska rennoksi

9 Sisäänhengitys – leuka eteen, rintakehä ylös, nousu ylös ja koko kehon ojennus pitkäksi, kämmenet yhteen
10 Uloshengitys – kädet alas, paluu perusasentoon (Samasthitih)

Surya Namaskaar B

Auringontervehdys B – Surya Namaskaar B

Harjoittele ensin Auringontervehdys A:ta niin, että hengityksesi sopeutuu siihen. Sitten ota mukaan myös tämä pidempi Auringontervehdys. Tässä liikesarjassa hengitystä pitää muuttaa kauemmin kestävien liikkeiden mukaiseksi. Kun hengityksesi toimii hyvin, voit tehdä harjoituksessa viisi molempia auringontervehdyksiä. Tässä vaiheessa harjoituksesi vaatii jo suhteellisen pitkän keskittymisen ja läsnäolon. Se varmasti vaikuttaa sinuun rauhoittavasti ja muutenkin hyväätekevästi! 

Auringontervehdys A valmistaa kehoa ja hengitystä niin, että Auringontervehdys B:ssä voit alkaa säädellä hengitystäsi hienovaraisemmin. Muista, että hengitystä ei pidätetä, mutta sitä ei myöskään päästetä ihan vapaaksi. Kun olet siinä läsnä, kannattelet sitä oikealla tavalla. Surya Namaskaar B:n avulla opit hengittämään sekä syvään että kevyesti.

Tässä hengitykset ja niihin liittyvät liikkeet koostettuna ja yksinkertaistettuna:

1 Sisäänhengitys – polvet koukussa, kädet ylös, kämmenet yhteen

2 Uloshengitys – taivutus pitkältä edestä alas, lopussa niska rennoksi ja jalat suoriksi


3 Sisäänhengitys – selän ojennus, rintakehä ja leuka ylös


4 Uloshengitys – kämmenet lattiaan ja askeleet taakse (punnerrusasentoon)


5 Sisäänhengitys – lantio eteen, leuka ylös, käsivarret pitkiksi 


6 Uloshengitys – lantio ylös taakse, selkä pitkäksi


7 Sisäänhengitys – käännä vasen jalka auki, astu oikealla jalalla eteen, käsien väliin, tuo kädet sivuilta ylös, kämmenet yhteen (etujalka koukussa noin 90º kulmassa, takajalka suorana ja jalkaterän ulkosyrjä lattiassa)

8 Uloshengitys – kädet etukautta alas lattiaan olkapäiden leveydelle, takajalka kääntyy suoraan eteenpäin, jalka edestä taakse punnerrusasentoon)
9 Sisäänhengitys – lantio eteen, leuka ylös, käsivarret pitkiksi 


10 Uloshengitys – lantio ylös taakse, selkä pitkäksi


11 Sisäänhengitys – käännä oikea jalka auki, astu vasemmalla jalalla eteen, käsien väliin, tuo kädet sivuilta ylös, kämmenet yhteen (etujalka koukussa noin 90º kulmassa, takajalka suorana ja jalkaterän ulkosyrjä lattiassa)

12 Uloshengitys – kädet etukautta alas lattiaan olkapäiden leveydelle, takajalka kääntyy suoraan eteenpäin, jalka edestä taakse punnerrusasentoon)

13 Sisäänhengitys – lantio eteen, leuka ylös, käsivarret pitkiksi


14 Uloshengitys – lantio ylös taakse, selkä pitkäksi
 + sisäänhengitys – korjaa asento niin, että käsien ja jalkojen välinen etäisyys on sopiva
+ uloshengitys – asetu asentoon
+ pidä asento kymmenen hengityksen ajan – voit laskea viisi uloshengitystä


15 Sisäänhengitys – astu eteen, käsien väliin, suorista jalat, leuka ylös

16 Uloshengitys -taivutus alas, selkä ja niska rennoksi

17 Sisäänhengitys – lantio alas, polvet koukussa, ylävartalo pystyasentoon, kädet sivuilta ylös, kämmenet yhteen

18 Uloshengitys – jalat suoriksi, kädet alas, paluu perusasentoon (Samasthitih)

Seisten tehtävät asanat

Tällä videolla esittelen alkeisharjoituksen kymmenen seisten tehtävää asanaa. Voit seurata asanoiden lisäksi sitä, miten hengitys on mukana asanan tekemisessä. Yleensä sisäänhengityksellä liike suuntautuu ylöspäin ja uloshengityksellä alaspäin.

Huomaa, että myös helpot kohdat tehdään tietoisesti ja keskittyen, hengityksellä avustaen. ”Helppoina” kohtina koetaan usein asanaan meno ja sieltä pois tuleminen. Ne ovat myös tärkeitä hetkiä, sillä silloin juuri keho alkaa mukautua asanaan tai päästää siitä irti.

Suosittelen, että katsot ensin nämä asanat rauhassa, jotta saat kuvan kokonaisuudesta ennen kuin alat harjoitella.

Asanoiden nimet sanskritiksi:

Padangusthāsana

Pādahastāsana

Utthita trikonāsana A

Utthita trikonāsana B

Utthita parshvakonāsana

Prasārita pādottanāsana A, B, C ja D

Parshvottanāsana

Tässä asanat piirroksina:

Alkeisharjoitus jakautuu neljään osaan:

• Surya Namaskaar A & B
• Seisten tehtävät asanat
• Päättävät asanat
• Shavasana – loppurentoutus selinmakuulla

Seisten tehtävät asanat selitettyinä

Näissä seisten tehtävissä asanoissa ollaan aina kymmenen hengityksen ajan – laske viisi uloshengitystä ja tule sen jälkeen sisäänhengityksellä asanasta pois.

Tee aina omalle kehollesi sopivalla tavalla. Jos et yletä niin pitkälle kuin mitä näytän, ota ylempää kiinni, jotta saat tukea asanaan.

Opettele yksi asana kerrallaan sen vinyasan kanssa. Vinyasa tarkoittaa kolmea asiaa ashtangajoogaperinteessä:

1) hengityksen ja liikkeen yhdistäminen

2)  harjoituksen hengitysten kulun tunteminen – muistat millä hengityksellä menet asanaan, millä tulet pois jne.

3) myöhemmin pidemmässä harjoituksessa myös liikesarjaa, (jonka aikana luonnollisesti hengitetään) joka tehdään istuma-asentojen välillä

Kun muistat kaksi ensimmäistä asanaa hengityksineen, saat harjoitukseen jo erilaista syvyyttä. Sinun ei tarvitse tarkistaa mistään, miten hengitykset menivät. Näin voit uppoutua hengityksen ja liikkeen yhdistämiseen ja oman kehosi kuunteluun ja asennon hienovaraiseen säätämiseen.

Voitkin harjoitella esimerkiksi niin, että teet auringontervehdyksiä, jotka jo muistat ulkoa ja lisäät siihen sitten ne asanat, jotka myös muistat hyvin hengityksineen. Näin saat ehjän harjoituksen, josta jää selkeä olo.

Vähitellen saat kokonaisuuden kasaan ja onnistut tekemään siitä sulavan jatkumon niin liikkeinä kuin hengityksen ja energiankin suhteen.

Päättävät asanat

Tässä alkeisharjoituksen kolmas osa: päättävät asanat.

Tältä videolta voit katsoa tämän kokonaisuuden ennen omaa harjoitteluasi.

Huomaat sitten tehdessäsi, että näissä asennoissa on selkeästi erilainen hengitys kuin seisten tehtävissä asanoissa. Keuhkoille ja hengityslihaksille tulee painoa. Näin uloshengitys saa apua ja se helpottuu. Kuitenkin on tärkeää, että siihen ei tule vauhtia. Hengitys itse asiassa rauhoittuu entisestään. Sisäänhengitykselle tulee enemmän haastetta, kun keuhkoilla on painoa, mutta tässä harjoituksen kohdassa siitäkin voi saada tukea. Se ohjaa mukavalla tavalla hengittämään syvemmin.

Päättävät asanat sanskritiksi:

Sālamba sarvangāsana

Halāsana

Uttānapadāsana

Padmāsana

Utpluthee

Päättävät asanat selitettyinä

Hengitys tuntuu parhaimmillaan siltä myös näissä päättävissä asennoissa, että sisäänhengityksessä laajenet ja kevenet ja uloshengityksessä tiivistyt.

Seisten tehtävien asanoiden jälkeen olet perusasennossa (Samasthitih). Lähdet siitä tuttuu tapaan liikkeelle kuten Surya Namaskaarissa. Se on kätevä ja sulava tapa siirtyä päättäviin asanoihin, joihin lähdetään selinmakuulta.

Samoin viimeisen asanan jälkeen teet tämän liikesarjan loppuosan ja palaat perusasentoon. Sen jälkeen tee rentoutus selinmakuulla.

Päättävät asanat piirroksina:

Koko alkeisharjoitus

Tällä videolla pääset seuraamaan aidon harjoitukseni (kuvattu kesällä 2024). Voit katsoa harjoituksen läpi kuunnellen hengitystä, eläytyen siihen ja seuraten myöskin, miten hengitys ja liike tapahtuvat yhtäaikaisesti. Huomaat, kuinka hengitys kannattelee liikettä – aivan kuin keho hengittäisi itsestään, kun se pysyy pehmeänä ja vapaana.

Voit aloittaa tekemään omaa harjoitustasi seuraamalla aluksi tätä videota. Kuuntelet hengitystäni ja pyrit samaan. Välillä voit katsoa videota, jos asanoiden järjestysei ole vielä täysin tuttu. Kun harjoitus alkaa tuntua omalta ja luonnolliselta ja osaat sen ulkoa, jätä video pois ja tee harjoitus itsenäisesti, keskittyen omaan hengitykseesi ja sen rytmiin.

Ota video käyttöön aika ajoin. Näin varmistat, että harjoituksesi pysyy tasapainoisena eikä ala huomaamatta nopeutua liikaa. Näin rauhallisesta harjoittelusta tulee sinulle luontevaa ja se puolestaan antaa päiviisi levollisuutta.

6. ITSENÄINEN HARJOITTELU

Jos käyt joogatunneilla, harrastat joogaa. Ashtangajoogassa itsenäinen harjoittelu on merkittävässä roolissa. Tässä kurssin osiossa avataan sitä, miten tulla itsenäiseksi joogaajaksi.

Rentoutumisen rooli osana harjoitusta

Rentoutuminen kuuluu olennaisena osana joogaharjoitteluun. Henkisesti se on sitä, että osaat päästää irti omista ajatuksistasi, tunteistasi ja tulet ajattomaan ja vapaaseen olotilaan.

Rentoutumista harjoitellaan rentoutumalla. Silti rentoutuminen ei aina toteudu. Kuitenkin silloinkin tapahtuu tärkeitä asioita. Tulet tietoiseksi siitä, mikä pitää mieltäsi kiinni tai missä kohtaa kehoa on jännitystä. Kohtaat itsesi syvällä tasolla.

Mielesi tottuu näihin rentoutumishetkiin ja alkaa kaivata niitä. Näin tulet pysähtymään säännöllisesti ja kenties päivittäin.

Voit tuoda rentoutumisen osaksi asanaharjoitusta, jolloin käyt selinmakuulle harjoituksen lopuksi. Tunnet samalla myös sen, miten asanat ovat vaikuttaneet. Hengityksesi tasaantuu ja rauhoittuu vielä lisää. Energiasi saa tasapainottua ennen kuin nouset ylös ja jatkat päivääsi.

Ashtangajoogan harjoittelun haasteet

Ashtangajoogan harjoittelu on alusta asti vaativaa siinä mielessä, että harjoittelijan tulee olla läsnä kehossaan, mielessään ja hengityksessään.Tätäa alkeisharjoitus opettaa ja näin harjoittelu tulee myöhemminkin jatkumaan. Opit uusia asanoita, mutta olennaista on se, että et sivuuta omia tuntemuksiasi, etkä kiirehdi eteenpäin.

Yksi haaste varmasti on se, miten saada harjoitus mahtumaa omaan elämään ja kenties vielä jokaiseen päivään. Uskon, että kun harjoittelu antaa todella hyvän olon, niin sille on helpompi löytää aikaa. Kun haluat löytää sille aikaa, varmasti löydätkin.

Yksi asia on hyvä tunnustella heti aluksi: oletko valmis sitoutumaan harjoitteluun, jotta se voi syventyä ja itse saat siitä enemmän? Jos olet, pyri harjoittelemaan päivittäin tai monta kertaa viikossa.

Jos päätät sitoutua harjoitteluun, olet silti yhden ashtangajoogan suurimpien haasteiden edessä. Miten pitää yllä säännöllistä harjoittelua? Tarvitaan toisaalta jonkinlaista motivaatiota, mutta sen ylläpitäminen voi olla vaikeaa. Kestävämpi ratkaisu on todennäköisesti se, että löydätkin sydämestäsi paloa syventyä sisäiseen maailmaasi. Tämän yhteensovittaminen muun elämän kanssa voi välillä tuntua siinä mielessä vaikealta, että vauhdikkaassa elämässä ei halua pysähtyä. Vaikka olisikin aikaa harjoitukselle, voi olla, ettei ehdi rauhoittua siten, että jooga tuntuisi hyvältä.

Lisäksi kehon erilaiset rajoitukset, vaivat ja kivut voivat olla jarruna harjoittelulle. Olet ehkä tottunut siihen, että jos on kipua, niin sitten ei kannata liikkua. Joogaharjoitus on tässä mielessä eri kuin urheilu. Nimittäin kun harjoitus on nimenomaan oman kehon kuuntelua, niin luultavasti osaat tehdä liikkeitä niin, ettei kipeäänkään kohtaan satu.

Muista aina, että haasteista ja haastavuudesta huolimatta harjoitus tuo keholle ja mielelle paljon erilaisia hyötyjä. Kaikki ei ole heti näkyvää ja tuntuvaa. Joogaharjoitus vaikuttaa syvällä ja siten vaikutukset voivat tulla pintaan vasta ajan myötä.

Asanaharjoitus osaksi elämää

Ensimmäinen askel itsenäisen harjoittelun suunnittelussa on asettaa selkeät tavoitteet sen suhteen. Määrittele, miten usein aiot harjoitella. Seuraavaksi on tärkeää luoda harjoitusohjelma, joka sisältää erilaisia asanoita, hengitysharjoituksia ja kenties myös meditaatiota. Muista myös pitää harjoitusohjelma joustavana, niin että se sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin.

Joka päivä voit tehdä vähän. Voit keskittyä hengitykseen viiden minuutin ajan ja silloin olla todella läsnä hengityksellesi. Toisena päivänä voit tehdä auringontervehdyksiä. Ja esimerkiksi 1-2 kertaa viikossa koko alkeisharjoituksen!

Olet nyt oppinut tärkeimmät periaatteet Ashtangajoogan itsenäisen harjoittelun suunnittelussa. Muista pitää tavoitteesi mielessäsi ja harjoitella säännöllisesti ja omistautuneesti. Itsenäinen harjoittelu vaatii kurinalaisuutta ja omistautumista, mutta palkitsee sinut syvällisellä joogakokemuksella.

Toivon sinulle autuaita joogahetkiä ja joogasta nousevia ihmeellisiä oivalluksia!