Asanaharjoittelu on tämän koulutuksen selkäranka. Se valmistaa kurssipäiviin laittamalla energian liikkeelle. Sen avulla jokainen pääsee vahvaan kehoyhteyteen, mikä puolestaan sallii esteettömän yhteyden tuntemuksiin ja niiden purkamiseen. Näin päästään hellittämään mielen otetta samoja ratoja rullaavista ajatuksista.

Ashtangajoogan yksi perusperiaatteista on se, että sama harjoitus toistuu joka päivä. Tämä sama muoto sallii harjoittelijan ensinnäkin oppia harjoituksensa yksityiskohtaisesti ja perinpohjin ja toisaalta uppoutua sen avulla itseensä aina vain syvemmälle. Kun keho tottuu harjoitukseen, se alkaa nostamaan esiin menneisyydestä siihen tarttuneita asioita ja päästää ne myös vähitellen kehosta pois. Nämä aikanaan tukahdetut energiat voivat pitää sisällään mielen ehdollistuneita hahmottamistapoja, kehon kutistavia tottumuksia tai myös joitakin menneitä kokemuksia, jotka vaativat uuden tietoisemman tarkastelun.

Säännöllisen kehollisen harjoittelun seurauksena jokaiselle valkenee myös, miten kehon tapa olla ja miten sen energiatasojen vaihtelu vaikuttaa suoraan mielenliikkeisiin. Kun joogafilosofian opiskelun myötä ajattelu kirkastuu ja muuttuu aina vain enemmän elämää kunnioittavaksi, tulee tuo hengityksen ja liikkeen avulla omaksuttu viisaus osaksi kehoa. Tämä on todellista transformaatiota. Kun asiat ovat totta kehossa, ne ovat totta.

Kehotyöskentely tarkoittaa asanaharjoituksen herkistämän kehon tuntemuksien hahmottamista ja niiden sanoittamista asanaharjoituksen ulkopuolella. Sen lisäksi tässä aihealueessa keskitytään muiden kehojen lukemiskyvyn harjoittamiseen niin, että voi omassa kehossaan tuntea toisen kehon energian ja ymmärtää, millainen toisen ihmisen kokonaisenergia on.

Kehotyöskentelyssä tutkitaan asanoita sekä fyysisinä tuntemuksina että energiatuntemuksina. Liikkumattomuuden ymmärtäminen dynaamisena tilana sekä sen vastakohtana tehtävien liikkeiden jonkinlainen jarruttava juurevuus tuovat asanaharjoitteluun uusia ulottuvuuksia ja tekevät siitä hyvin läsnäolevaa ja elävää.

Mukana on myös Eugene Gendlinin käsite ja työväline ”felt sense”, joka tarjoaa tärkeän ymmärryksen emootioiden kehollisiin tuntemuksiin. Sen kautta opimme, miten emootioita voi lähestyä ja käsitellä pelotta ja miten ne puretaan kehosta. Tämän menetelmän syvällinen ymmärtäminen antaa tukea myös traumasensitiiviseen työskentelyyn.

Asanaharjoittelussa päästään kehollisten muotojen alle ja taakse, kun kiinnitetään huomiota hengitykseen ja energiaan, joka kehoa kannattelee. Hengitys ja elinvoima (energia) ovat keskinäisessä yhteydessä, mutta molemmat myös vaikuttavat mielentilaan ja tunteisiin sekä päinvastoin. Kun ajattelumme tai tunteemme ovat matalavärähteisiä, silloin myös elinvoimamme laskee ja kehomme väsyy.

Pranatason tietoisuudella on valtava merkitys, sillä kun olemme yhteydessä pranaan, olemme yhteydessä elämään, joka elää meitä. Silloin voimme antautua kuulemaan elämän ohjausta mielemme sijaan. Tätä voi kutsua myös intuitioksi, sillä mitä tiiviimmin olemme yhteydessä pranaamme, sitä tehokkaammin toimii sisäinen näkemyksemme. Hyödynnän prana-opetuksessani biodynaamisessa kraniosakraaliterapiassa saamiani oivalluksia ja kokemuksia.

Joogan transformatiivistet vaikutukset ovat tieteellisten tutkimusten mukaan mahdollisia, kun ihminen tuntee olonsa turvalliseksi ja kun hän tietoisesti toistaa samoja rauhoittavia eleitä tai liikkeitä. Niin kutsuttu jumppajooga ei tuo muutosta aivotoimintaan eikä stressitasoihin, vaan liikkeet tulee tehdä meditatiivisesti. On myös tarpeellista liittää asanaharjoittelun jälkeen pidettäviin rentoutushetkiin erillisiä rentoutumisharjoituksia.

Kysymys on ohjatusti tehtävästä samanlaisena toistuvasta rentoutusharjoituksesta, jossa on eri tavoin vaikuttavia osia. Jooganidran vaikutuksia onkin tutkittu tieteen keinoin ja sillä on hoidettu myös traumatisoituneita ihmisiä. Kysymys on tietoisena pysymisestä tilanteessa, jossa keho on asettunut hermostollisesti unitilaan. Jooganidran aikana voidaan alitajunnalle myös syöttää terveyttä kohti vieviä ajatuksia ja affirmaatioita.

Tässä koulutuksessa jooganidra kuuluu jokaiseen kurssipäivään ja omalta osaltaan vaikuttaa suuresti yhteisesti luotavaan rentoon ja luottavaiseen ilmapiiriin.

Joogafilosofian opiskelu liittyy kiinteästi alkuperäistekstien lausumiseen eli chanttäykseen. Tästä lähtee liikkeelle myös tässä koulutuksessa opiskeltava Patanjalin Joogasutra-tekstin avaaminen. Opiskelemme tekstiä ulkoa sanskritiksi. Niinpä chantingissäkin on oma kehityskulkunsa näiden kuukausien aikana. Ensin painetaan teksti mieleen ja kun se on opittu, mieli voikin olla vapaa ja keskittynyt chanttayksen aikana. Tällöin chanttaaminen muuttuu meditatiivisemmaksi harjoitukseksi, joka puhdistaa mieltä ja kehoa ja kirkastaa energiakehoa.

Joogasutra-tekstin lisäksi laulamme mantroja ja pyhiä lauluja. Näillä sisällöillä energiavärähtely kehossa ja kehon ympärillä muuttuu korkeammaksi. Usein chantingin jälkeen olotila onkin onnellinen ja hiljentynyt. Chanting on yksi harvoista harjoituksista, jotka suoraan edesauttavat Pratyāhāra-tilaa (Ashtangajoogan viides osa, jossa mieli on kääntynyt sisäänpäin ja aistit hiljentyneet lepotilaan).

Joogafilofiassa fokus on Patañjalin Yoga Sūtra -tekstissä. Tekstiä käydään aluksi läpi yleisellä tasolla niin, että päästään virittymään joogan universaaliin
merkitykseen ja tekstin hengelliseen sisältöön: ykseyden kokemukseen. Ilman tätä lähtökohtaa tekstin syvällinen sanoma tuskin aukeaa muuten kuin mielen tasolla. Patañjalin tekstin lukeminen on elämän ydinkysymysten äärellä olemista, niiden hengittämistä ja niiden ymmärtämistä sydämellä.

Tekstin luonteen hahmottamisen jälkeen siirrytään ensimmäisessä luvussa, Samādhi pādassa, puheena olevien citta vṛtṛtien merkityksen avaamiseen.
Käydään läpi sitä, miten citta vṛtṛtien voiman hellittäminen heijastuu emotionaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Tarkastellaan myös sitä, miten antautuminen omalle syvälle minuudelle ja ykseyskokemus voi tapahtua vasta citta vṛtṛti -tason hiljentyessä.

Kaikki olennaiset kohdat kerrataan useaan otteeseen ja aiheista keskustellaan. Keskusteluissa ammenetaan henkilökohtaisesta intuitiosta, viisaudesta ja
kokemuksesta. Samādhi pādaa edetään sisällöllisesti sūtraan 30 saakka.

Toisesta luvussa, Sādhana pādasta, otetaan esille kleśat eli kärsimystä tuottavat alitajuiset ajattelumallit. Sen jälkeen käsitellään osaa, jossa kerrotaan kleśojen vaikutusten heikentämisestä. Tätä toista lukua harpomme hieman päästäksemme kahdeksanosaisen joogan kuvaukseen, jonka jälkeen paneudumme näihin joogaharjoittelun eri aspekteihin.

Filosofia tarkoittaa todellisuuden luonteen syvällistä pohtimista ja tutkimista. Filosofia tutkii ihmisenä olemisen merkitystä sekä erilaisia elämän arvoja. Siitä on kyse myös joogafilosofiassa, joka pohdinnan lisäksi myös osoittaa tien oikeamieliseen ja onnelliseen elämään.

Perinne-otsikon alla opiskellaan jonkin verran joogan historiaa, mutta enemmän keskitytään kaikkialle maailmaan levinneeseen aṣṭāṅga vinyāsa yogan moderniin perinteeseen. Mysoren merkitykseen ashtangajoogan keskuspaikkana katsahdetaan myös ja käydään läpi Krishnamachāryan opetuksista lähtevän harjoittelun muokkautumista sellaiseksi kuin se nyt on.

Sen lisäksi tutustutaan ashtangajoogan harjoitteluun kiinteästi kuuluviin osa-alueisiin, kuten drishtit ja vayut termeineen, mantrat sekä asanoiden nimet. Perinnetietoon kuuluvat myös erilaiset salikäytännöt. Mietimme asioita siitä näkökulmasta, millä keinoin harjoittelulle luodaan pyhä tila ja ympäristö ja mitkä asiat tukevat joogan syventymistä ja mitkä eivät.

Ayurvedan opetusosuus täydentyy elokuun aikana.

Anatomian, biomekaniikan ja fysiologian perusteita: hengitys, hermosto, chakrajärjestelmä, perusteita patologiasta.

Pedagogian opiskelu jakautuu kolmeen osaan, asanaharjoituksen varsinaiseen avustusharjoitteluun, kosketuksen vaikutusten tutkimiseen ja psykologiseen osaan.

Avustusharjoittelua edeltää oma syventynyt harjoittelu ja toisen ihmisen kehon luennan harjoittaminen. Kun ymmärtää kehojen energiaa, fyysisiä avustuksia tarvitaan lopulta äärimmäisen harvoin. Asana-avustuksia harjoitellaan, mutta paino on kuitenkin siinä, miten olla läsnä häiritsemättä oppilaan omaa keskittymistä ja miten antaa tilaa oppilaalle tutkia itseään ja omaa harjoitteluaan. Ihmisen kokonaisvaltainen kuuntelu on tässä olennainen taito.

Koulutuksessa harjoitellaan kosketusta eri intentioilla ja voimakkuuksilla ja tullaan tietoisiksi kosketuksen erilaisista merkityksistä. Asanaharjoittelun usein vaatimaa fyysistä läheisyyttä ja koskettamista on tässä perinteessä pidetty pitkään itsestäänselvyytenä. Tässä koulutuksessa kiinnitetään kuitenkin huomiota siihen, että ihmiset ovat erilaisia ja sietävät eri tavalla läheisyyttä ja kosketusta.

Joogan opettamisen pedagogia noudattaa luonnollisesti yleisen pedagogian hyväksi havaittuja linjanvetoja. Joogassa on myös omat erityispiirteensä, kuten hiljaisuuden ja neutraaliuden ja pyhyyden merkitys.

Joogaopettaja on myös ryhmän vetäjä ja hänen onkin hyvä kehittää sekä yksilön kohtaamisen taitoja että ryhmädynamiikkojen ymmärrystä. Herkkä opettaja näkee myös pinnan alle ja on yhteydessä ihmisiin sydämen tasolla.

Kommunikaatio, joka tapahtuu monella eri tasolla, on tärkeää saada selkeäksi. Koska joogaharjoituksissa ihmisissä tapahtuu liikahduksia tunnetasolla, on olennaista, että opettaja näkee tarkasti, osaa ottaa vastaan ja antaa tilaa. Tästä syystä koulutuksen aikana kiinnitetään huomiota ryhmän keskuudessa tapahtuvaan kommunikaatioon ja tunnustellaan, millainen kommunikaatio saa ihmiset tuntemaan olonsa hyväksi.