Opetuksestani

Opetukseni olennaiset asiat kumpuavat elämänfilosofiastani

Kiinnostukseni KEHOllisuuteen ja intohimoni kehollista ilmaisua kohtaan juontaa juurensa niin joogasta, tanssista kuin biodynaamisesta kraniosakraaliterapiastakin. Tietenkin se on ollut minulle myös luonnollinen tapa olla olemassa ennen näiden perinteiden kohtaamista.

Kehoon liittyy eläimellinen puolemme. Joskus eläimellisyys nähdään ihmisyyden alhaisempana puolena, mutta itselleni se on yhtä jalo puoli kuin henkinenkin. Siihen liittyy kuitenkin kehossa olemisen jalostaminen.

Kun katsomme eläimiä luonnossa, näemme, miten sulavasti, vaikkakin eri tavoin, ne liikkuvat. Ne antautuvat keholleen ja ovat yhteydessä ympäristöönsä. Tätä pidän tavoiteltavana olotilana niin joogassa, tanssissa kuin elämässäkin. Olemme tietoisia omasta kehostamme ja samalla tiedostamme muut ihmiset ja ympäristön. Olemme osa kaikkeutta. Haemme ykseyttä erillisyyden sijaan.

ASANAT ovat avain oman kehon viisauden löytämiseen. Ne eivät ole itsessään päämäärä. Niin kauan kuin asanan täyteys ei löydy, sen avulla löytyvät esteet siihen. Esteet ovat jonkun tason jännitystä. Mikään jännitys ei poistu ihmisestä kertaheitolla, vaan kaikki on verkkaista prosessia, jossa olemme tiedostavina läsnä. Tällainen kehon ja mielen tasolla työskentely mahdollistaa vähitellen kehon ja mielen saumattoman yhdistämisen. Siitä on etua, koska näin voimme vaikuttaa tehokkaasti keholla mieleen ja päinvastoin.

Kiinnostukseni KEHOllisuuteen ja intohimoni kehollista ilmaisua kohtaan juontaa juurensa niin joogasta, tanssista kuin biodynaamisesta kraniosakraaliterapiastakin. Tietenkin se on ollut minulle myös luonnollinen tapa olla olemassa ennen näiden perinteiden kohtaamista.

Kehoon liittyy eläimellinen puolemme. Joskus eläimellisyys nähdään ihmisyyden alhaisempana puolena, mutta itselleni se on yhtä jalo puoli kuin henkinenkin. Siihen liittyy kuitenkin kehossa olemisen jalostaminen.

Kun katsomme eläimiä luonnossa, näemme, miten sulavasti, vaikkakin eri tavoin, ne liikkuvat. Ne antautuvat keholleen ja ovat yhteydessä ympäristöönsä. Tätä pidän tavoiteltavana olotilana niin joogassa, tanssissa kuin elämässäkin. Olemme tietoisia omasta kehostamme ja samalla tiedostamme muut ihmiset ja ympäristön. Olemme osa kaikkeutta. Haemme ykseyttä erillisyyden sijaan.

ASANAT ovat avain oman kehon viisauden löytämiseen. Ne eivät ole itsessään päämäärä. Niin kauan kuin asanan täyteys ei löydy, sen avulla löytyvät esteet siihen. Esteet ovat jonkun tason jännitystä. Mikään jännitys ei poistu ihmisestä kertaheitolla, vaan kaikki on verkkaista prosessia, jossa olemme tiedostavina läsnä. Tällainen kehon ja mielen tasolla työskentely mahdollistaa vähitellen kehon ja mielen saumattoman yhdistämisen. Siitä on etua, koska näin voimme vaikuttaa tehokkaasti keholla mieleen ja päinvastoin.

Ihminen menettää eläimen sulavuuden itsessään jumittuessaan pystyasentoon. Se tarkoittaa sitä, että helposti haemme muissakin asennoissa tasapainoa ja ymmärrystä pystyasennon kautta ja sen suhteen. Mutta se ei tuota tulosta. Tasapainoinen asento on lopputulos suhteessa maahan ja maan vetovoimaan, oli se mikä asana vain, sivuttain tai ylösalaisin. Jos yrittää hahmottaa itseään edelleen pystyasennon kautta, ei voi tuntea, mitä asento vaatii. Jotta voisi tuntea ja löytää tasapainon, pitää antautua tuntemaan.

Koulutuksissani TANSSI tarkoittaa vapautta liikkua täysin omalla tavallaan ja vapautta tuntea keholla kaikkia tunteita. Tämänkaltainen tanssi sekä vapauttaa estoista ja paineista että myös opettaa ilmaisemaan erilaisia tunteita kehossa. Voihan nimittäin olla, että meillä on joku kielto sisällämme, emmekä saa koettua tietynlaista energiaa koskaan. Emme osaa edes kaivata sitä. Tanssi mahdollistaa minkä tahansa energian synnyttämisen kehon avulla ja sen energian hyväksymisen koko olemuksella osaksi meitä.

HENGITYS on fyysisen elämän perusta ja henkisen tasapainon mittari. Keuhkojen hengitys on yhteydessä kaikkialle kehossamme ja siten hengityksen laadullisilla ominaisuuksilla on merkitystä kehon hyvinvoinnille. Kaikissa pitämissäni harjoituksissa hengitystä vaalitaan siten, ettei mikään muu tarkoitusperä saa tulla sitä estämään.

Nimiä primääri ja sekundääri hengitys käytetään erottamaan energeettinen syvä kaikissa kudoksissa tuntuva rytmi keuhkohengityksestä. Edistyneemmällä tasolla voidaankin jättää keuhkohengitys vähemmälle huomiolle ja tuoda primäärihengityksen avulla energiaa koko olemukseen. Näin voimme tuntea, miten elämä sykkii koko olemuksessamme.

HENKISYYS on henkistä ja siten mahdotonta materialisoida. Kun puhumme henkisistä tai energeettisistä kokemuksista, on tärkeää, ettei puhe ole kliseistä. Useinhan joudumme käyttämään vertauskuvia, mutta emme käytä muiden aiemmin käyttämiä vertauskuvia. Minulle on olennaista, ettei puhuta tyyliin ”niin oli tarkoitettu”, ”minulle annettiin opetus, jotta ymmärtäisin…” tai ”universumi kuuli toiveeni”.

Emme elä mielikuvissa, joissa joku ulkopuolinen ohjaa elämäämme tai koko universumi on palveluksessamme, kunhan vain ajattelemme tietyllä tavalla. Kaikkihan on palveluksessamme, jos oma olemisemme on pyyteetöntä, yhteydessä muihin ja kun olemme harmoniassa sen kanssa mitä on.

Pidän merkityksellisenä sitä, että kaikki kokemukset tuodaan maanläheiselle tasolle. Niitä ei viritetä jonnekin mielikuviin ja sfääreihin, joissa ne halutaan nähdä. Mielemme kun näkee yhteyksiä sielläkin, missä niitä ei ole. Kun pysytään konkretiassa, mieli saa mahdollisuuden päästää irti omista harhakuvitelmistaan ja tavastaan järjestää maailmaa meille itselle sopivaksi. Tämä maanläheisyys lisää myös turvallisuudentunnetta. Kun ei olla konkretiassa, se tuodaan esiin. Näin kaikille on selvää, millä tasolla puhe ja kokemukset ovat.

Todellinen RENTOUS on nykyaikana usein työn takana. Meidän täytyy nimittäin palata niihin kokemuksiin, jotka ovat pienentäneet tai heikentäneet meitä ja jättäneet hermostoomme jännitystä. Kaikkiin kokemuksiin ei tarvitse mennä uudelleen emotionaalisesti eikä niitä tarvitse pyörittää ajatuksissaan, mutta niiden jättämät jäljet on tunnistettava ja niiden synnyttämä energia koettava, jotta energia pääsee muuntumaan.

Joogaharjoittelu onkin pitkälti sitä, että kohtaamme jännityksiä ja osaamme päästää niistä irti. Tällainen työskentely opettaa myös erottamaan asioita energeettisesti niin, että emme enää toimi totutulla tavalla, koska näemme ennakkoon, mihin se johtaa. Emme esimerkiksi jätä asioita taaksemme, koska silloin jätämme ne vain alitajuntaamme vaikuttamaan. Rentouden saavuttaminen vaatii sekin elämänfilosofiaa, joka on oikeudenmukainen ja rakkaudellinen. Elämme vastuullisesti. Pyydämme anteeksi ja annamme anteeksi.

LÄSNÄOLOa on monen eri tasoista. Läsnäolo vaatii opettelua ja opettelun esteenä ovat usein oman levottoman mielen lisäksi impulsiiviset tunteet. Kun mieli ja tunteet asettuvat, alkaa energia kehossa sekä rauhoittua että keskittyä. Kun energiamme palaa monista eri kohteista takaisin itseemme, alamme tuntea elinvoimamme. Sen lisäksi läsnäolon syvetessä energia keskittyy sydämen alueelle ja sillä on syvästi rauhoittava vaikutus. Joskus kestää vuosia ennen kuin tulee se hetki, että hiljaisuus alkaa magneetin tavoin vetää ihmistä puoleensa. Silloin sana ”hiljaisuus” alkaa menettää merkitystään. Kyse on jostain paljon suuremmasta ja ihmeellisemmästä, joka on koettavissa hiljaisuuden myötä.

HILJAISUUS. Silloin, kun olemme hiljaa ja paikallamme, annamme elämälle tilaa ja siten mahdollisuuden koskettaa meitä hengellään. Silloin kun mielemme asettuu rauhaan, alkaa hengityskin muuttua. Hengitysten välillä on hiljainen kohta, jossa elämän pyhyys ja ihme ilmenee. Kun tietoisuutemme on vähemmän sisään- ja uloshengityksessä kuin niiden välissä olevassa hiljaisuudessa, alkaa elämä avautua meille aivan uudella tavalla. Harjoituksissa on aina läsnä tämä oleellinen kohta, joka on sekä ajallista että avaruudellista tilaa. Eniten meissä tapahtuu henkisesti, kun mitään ei konkreettisesti tapahdu.

Kun läsnäolo ja hiljaisuus ovat muuttaneet ihmistä, on yhteys elämän lähteeseen nimien ja mielikuvien takana auennut. Sitä on monesti luontevaa kutsua JUMALAksi. Se ei ole henkilö eikä minkään uskonnon jumala, se on Elämä. Pyhä Elämä. Kyse ei ole siitä, uskooko ihminen Jumalaan. On vain jotain, joka on niin täydellisen lumoavaa, inspiroivaa, rauhoittavaa ja täyttävää ja yhdistävää, että sille ei ole muuta nimeä.

Biodynaamisen kraniosakraaliterapiassa olen jatkuvasti tekemisissä tämän rakkauden olotilan kanssa. Tässä traditiossa sitä nimitetään Luonnon viisaudeksi tai Elämää järjestäväksi prinsiipiksi. On olemassa järjestys, jonka osa olemme ja jonka voimme tunnistaa. Mielemme ymmärrys ei siihen riitä. Sydämemme on samalla aallonpituudella ja siten se ymmärtää. Kokemus on kaiken ykseyttä samalla kun kaikki elämä koetaan pyhänä ja jumalallisena.

VAPAUS on kokemus siitä, että olemme vapaita itse asettamistamme rajoituksista, olivatpa ne sitten tietoisia tai alitajuisia. Näihin rajoituksiin kuuluvat myös ne asiat, joilla kuvittelemme muiden ihmisten kontrolloivan elämäämme. Kaikki jooga-, meditaatio- ja tanssiharjoitukset ovat erinomaisia tapoja vapauden etsintään. Niissä kohtaamme joskus omaa pahaa oloamme ja näemme suoraan, miten olemme itse itsemme tiellä. Vapautuminen tapahtuu vähitellen. Se voi tapahtua kehotyöskentelyn avulla, kun jännitykset sulavat kehostamme pois ja siten tekevät tilaa elinvoimalle liikkua. Kun emme kontrolloi sisältämme kumpuavaa luovuutta, ajatuksia, tunteita ja tuntemuksia, vaan ilmaisemme itseämme totuudellisesti ja rakkaudellisesti, on vapaus läsnä. Vapaus on myös tietoisuutta loputtomasta potentiaalista meissä ja muissa.

TERVEYS on elämänasenne. Se ei tarkoita sitä, ettemme koskaan olisi sairaana, vaan suhtautumistapaa silloinkin, kun sairastamme. On tärkeää oppia katsomaan siihen, mikä toimii, mikä virtaa, mitä elämä juuri kullakin hetkellä meille suo. Sairaus on aina oire jostain näkymättömissä olevasta ongelmasta. Siten on todellakin siunaus nähdä syvemmälle ja voida korjata omaa elämää oikeampaan suuntaan.

Olen kiinnittänyt omassa käytöksessäni paljon huomiota siihen, miten pienellä voin saada aikaan merkittävän muutoksen niin myönteiseen kuin kielteiseenkin suuntaan. Jos ajattelen pahasti joko toista ihmistä tai itseäni kohtaan. Jos vähättelen, häpeilen tai epäilen. Kaikki nämä inhimilliset pienuuden kokemukset ovat tärkeitä tiedostaa, koska niiden avulla voimme ponnistaa niistä pois!

Mieli on useimmiten näkemässä ongelmia kuin ongelmattomuutta, joten jos olemme todella kiinni mielessämme, näemme luultavasti elämän ongelmakenttänä. Terveys liittyykin vapauteen omasta kaventavasta mielestämme. Joskus toki hetkenkin viivähtävä kutistava tai pelkoa herättävä ajatus saa tunteemme liikkeelle ja sitten on jo vaikeampi vakuuttaa itseään siitä, että kaikki on hyvin. Siksipä terveyteen tarvitaan meditaatiota, joka auttaa meitä hiljentämään mieltämme ja suhtautumaan ajatuksiimme tietyllä etäisyydellä. Meditaatio vie meitä läsnäoloon ja vapauteen. Se vie meidät syvemmälle rauhaan ja omien pelkojemme taakse. Tämä kokemus muuttaa meissä paljon! Tiedämme, että itsessämme on suuri turva, kunhan vain löydämme oikeanlaisen läsnäolon.

Valtaosa ihmisistä ei koskaan ole saanut tarpeeksi TILAA OLLA oma itsensä. Uskon, että kun saa olla ja harjoitella toisen ihmisen hyväksyvässä läsnäolossa, silloin ihmisessä tapahtuu syvällä rentoutumista ja onnellisuus tulla nähdyksi, kuulluksi ja koetuksi monella eri tasolla avaa jokaisessa rakkauden.

Niinpä tilan antaminen oppilaille selkeiden rajojen sisällä on minulle opettajana ensiarvoisen tärkeää. Katseeni on siinä, mikä toimii ja mitä voi kasvattaa sen sijaan, että osoittaisin mitä puuttuu tai mikä ei toimi.

Olen kiinnittänyt omassa käytöksessäni paljon huomiota siihen, miten pienellä voin saada aikaan merkittävän muutoksen niin myönteiseen kuin kielteiseenkin suuntaan. Jos ajattelen pahasti joko toista ihmistä tai itseäni kohtaan. Jos vähättelen, häpeilen tai epäilen. Kaikki nämä inhimilliset pienuuden kokemukset ovat tärkeitä tiedostaa, koska niiden avulla voimme ponnistaa niistä pois!

Mieli on useimmiten näkemässä ongelmia kuin ongelmattomuutta, joten jos olemme todella kiinni mielessämme, näemme luultavasti elämän ongelmakenttänä. Terveys liittyykin vapauteen omasta kaventavasta mielestämme. Joskus toki hetkenkin viivähtävä kutistava tai pelkoa herättävä ajatus saa tunteemme liikkeelle ja sitten on jo vaikeampi vakuuttaa itseään siitä, että kaikki on hyvin. Siksipä terveyteen tarvitaan meditaatiota, joka auttaa meitä hiljentämään mieltämme ja suhtautumaan ajatuksiimme tietyllä etäisyydellä. Meditaatio vie meitä läsnäoloon ja vapauteen. Se vie meidät syvemmälle rauhaan ja omien pelkojemme taakse. Tämä kokemus muuttaa meissä paljon! Tiedämme, että itsessämme on suuri turva, kunhan vain löydämme oikeanlaisen läsnäolon.

Valtaosa ihmisistä ei koskaan ole saanut tarpeeksi TILAA OLLA oma itsensä. Uskon, että kun saa olla ja harjoitella toisen ihmisen hyväksyvässä läsnäolossa, silloin ihmisessä tapahtuu syvällä rentoutumista ja onnellisuus tulla nähdyksi, kuulluksi ja koetuksi monella eri tasolla avaa jokaisessa rakkauden.

Niinpä tilan antaminen oppilaille selkeiden rajojen sisällä on minulle opettajana ensiarvoisen tärkeää. Katseeni on siinä, mikä toimii ja mitä voi kasvattaa sen sijaan, että osoittaisin mitä puuttuu tai mikä ei toimi.

HYVÄNTAHTOISUUS on suhtautumistapa, jota jalostetaan kursseillani ja koulutuksissani. Opetuksessani pidän tärkeänä, että kaikessa vuorovaikutuksessa pyritään aina rakentavaan, läsnäolevaan ja rakkaudelliseen kommunikointiin. Se tarkoittaa sitä, että otamme muita huomioon heidän lähtökohdistaan ja pyrimme olemaan selkeitä, johdonmukaisia ja ystävällisiä. Konfliktitilanteissa tutkitaan yhdessä, miten tilanteesta voisi löytyä syvempää ymmärrystä ja miten rauhassa asioita käsittelemällä löydetään kaikille sopiva ja oikeudenmukainen ratkaisu.

Kurssiviikonlopun tai koulutuksen yhteisö toimii pienoiskuvana elämän ihmissuhteista. Ei ole tarkoitus tsempata kurssilla opetuksen ajan ja sitten päästää irti periaatteista muussa elämässä. Päinvastoin. Kursseilla katsetta tarkennetaan oman kommunikaation ja käytöksen suhteen. Tällöin saadaan ehkä fokukseen joku olennainen asia, jota voi käytännössä muuttaa jo kurssilla ja siitä voi jatkaa kasvua omassa elämässään.

Koska ILO on elämän perimmäinen energia, kaikki harjoittelu tähtää siihen, miten löytää tämä oman elämänsä ydinvirtaus. On tärkeää tulla tietoiseksi niistä asioista, jotka rajoittavat yhteyttä elämän lähteeseen. Kun elämän energia virtaa meissä vapaasti, se on puhdasta iloa.

Syvä ilo johtaa luonnollisesti KASVUun. Ilo, joka kuplii kehossa ja täyttää hengityksen ja avautuu aina kasvua kohti. Ihminen haluaa kasvaa henkisesti ja hengellisesti. Se tarkoittaa sitä, että kaikki eteen tulevat haasteet tuntuvat rikkaudelta ja tärkeältä osalta elämää, koska ne antavat mahdollisuuden nousta ylemmäksi, tulla puhtaammaksi, löytää uutta luovuutta ja parempia ratkaisuja. Kun kasvu aikuiseksi on tapahtunut, alkaa hengellinen tie eli tie sisimpään.